Värisavuja ja jotain muuta Sompasella

Joukko keski-ikäisiä riehui uimarannalla?

Syyskuun kuukausimiitissä laitettiin kalenteriin useampikin tapahtuma, joista tänään oli vuorossa reissu Sompaselle.

Janne Toikander

Sunnuntaina nähtiin surullinen todiste siitä, mitä järkevän tekemisen puute ajaa osan ikääntyvistä ihmisistä tekemään. Silminnäkijöiden mukaan Sompasen uimarannalle oli kokoontunut aikaansa viettämään vajaan parinkymmenen hengen joukko, joista ainakin suurin osa vaikutti ohittaneen teini-iän kaukana viime vuosituhannen puolella. Olipa joku ottanut alle kouluikäisiä lapsiakin mukaansa saamaan ikäviä vaikutteita. Illan mittaan järvelle leijailleiden savupilvien perusteella paikalta tuskin löytyy paljoakaan vahingoittumattomana säilynyttä.

Alkuvaiheessa näytti siltä, että joukko tyytyy juoksuttamaan viattomia luontokappaleita väkisin savun sekaan kerta toisensa jälkeen. Koirien ja niiden omistajien onnistuttua karkaamaan paikalta porukka hävisi metsän suojiin tekemään tuhojaan. Paksuja myrkyllisen värisiä savupilviä valui rantapusikon suodattamana järvelle peittäen seesteisen syksyisen maiseman. Vanhan kivisen huussin nurkilla pidettiin selvästi jotain outoja menoja.

Janne Toikander

Ja eipä aikaakaan, kun tuo samainen joukkio palasi takaisin sateiselle uimarannalle. Tässä vaiheessa yhtä naispuolista osallistujaa alkoi ilmeisesti koko puuhastelu hävettää, koska hän yritti katoksen alla naamioitua jonkinlaisiin vanhanaikaisiin riepuihin. Tuosta uudistumisestaan ja sateen loppumisesta innostuneena kyseinen rouva näytti sitten saavan uutta virtaa, ja mikäli sivulliset oikein näkivät, niin jotain siellä ryhdyttiin jousipyssyn ja nuolien kanssa puuhaamaan. Savu oli kuitenkin jälleen kerran niin sakeaa, että havainnot joukkion keskellä tapahtuneesta touhusta perustuvat osittain arvailuun.

Jossain välissä joku tuosta jo hiukan harvenneesta joukosta oli kai löytänyt rannalle unohtuneen sateenvarjon. Ja sehän tuon oman elämänsä Maija Poppasen piti sitten savustaa taivaalle muun joukon ilakoidessa ympärillä.

Hämärän jo tehdessä tuloaan joku taisi vielä tuikata pukukoppirakennelman tuleen, ja vielä kerran peitti luonnottoman värinen vihertävä savu maiseman.

Niin että kyllä olisi varmaankin syytä kunnallinen keski-ikäisten ohjaaja värvätä, ja jotain sukankudonta- ja ristikontäyttökerhoja aloittaa. Muuten ei nuorisolle jää kohta enää mitään syrjäisiä paikkoja, joissa voi rauhassa harjoittaa nuorisojuttuja…

#Petri Harjula